Hyvien Ihmisten Juhla

Hyvien Ihmisten Juhla

Mitä maailmasta tulisi, jos kaikki tekisivät etupäässä sitä, mitä rakastavat?

Arvelen, että melko toimiva paikka, sillä silloin kaikki tekisivät myös sitä, mitä oikeasti osaavat ja sählääminen jäisi vähemmälle. Työtä tehtäisiin tehokkaasti ja tulosta syntyisi.

Minä osaan esimerkiksi tehdä aivan erinomaista lohikeittoa. Osaan myös tehdä todella hyviä voisilmäpullia. Silloin kun perheessäni vielä joku söi hiilihydraatteja, valkoisesta vehnästä puhumattakaan, leivoin niitä joskus. Leivoin hartaasti ja keskittyneesti. Sekoitin, sulatin, vaivasin. Leipominen sujui aina hyvin eivätkä tulokset olleet koskaan pettymys.

(more…)

Wu wei ja voikukka

Wu wei on taolaisuuden peruskäsite ja tarkoittaa ei-tekemisen taitoa.

Taolaisuuden perustaja Lao Tzu on niitä muinaisia viisaita miehiä, joiden opetukset ovat yhtäkkiä alkaneet kiinnostaa myös nykyajan viisaita miehiä.  Edward Slingerland on kulttuurintutkija, joka on kirjoittanut kirjan Trying Not to Try: The Art and Science of Spontaneity. Kirja käsittelee taolaisuuteen perustuvaa spontaanisuuden periaatetta. Se on, yllätttäen, osoittautunut toimivaksi toimintamalliksi, vaikka se haastaakin vallitsevat käsitykset suunnitelmallisuuden tärkeydestä. 

Taolaisuuden mukaan Tao, tie, kuljettaa meitä kuin virta, eikä sen ohjaaminen ole meidän tehtävämme. Pitää vain mennä myötävirtaan ja nostaa airot ylös.

(more…)

Strömsöstä Kontulaan ja takaisin

Strömsöstä Kontulaan ja takaisin

Strömsö on ainakin suomenkielisten suomalaisten mielikuvissa paikka, jossa on koko ajan ”mysigt”, kuten ruotsiksi sanotaan. Siellä on viihtyisää ja mukavaa. Purkissa on itsetehtyä omenahilloa ja pihapuussa omin käsin nikkaroitu linnunpönttö. Tuoksuu minttuteeltä ja mäntysuovalla pestyiltä räsymatoilta.

Strömsön vastakohta on paikka, jossa elämä näyttää arpisen puolensa. Siellä menee niin kuin Jakomäessä ja Kontulassa, jossa sekakäyttäjät hiippailevat töhrittyjen betoniseinien välissä. Siellä asuu ihmisiä, jotka ovat pudonneet väliin ja jotka eivät ole kuulleetkaan hillosokerista. Intiaanisokerista puhumattakaan. Siellä asuu lapsia, joilla ei ole kotiintuloaikoja. Siellä kannetaan Lidlin muovikasseissa kotiin halpaa keskiolutta ja sikanautaa.

(more…)

Epäonnistumisen ihanuus

Epäonnistumisen ihanuus

Elämänsä voi viettää pääasiassa kahdella tavalla: pysyen paikallaan tai mennen eteenpäin.

Tosiasiassahan me emme koskaan pysy paikallamme, koska maailmankaikkeus laajenee valon nopeudella joka suuntaan. Mutta voimme kyllä viettää elämämme tarkistamatta koskaan mihin suuntaan haluaisimme itse laajeta. Useimmat eivät halua tällaisia tarkistuksia tehdä, koska ne saattaisivat johtaa mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä. Se on pelottavaa jos mikä!

Turvallisuus koukuttaa, koska se ei vaadi mitään. Tämähän on itse asiassa illuusio. Turvallisuushakuisuuden hinta on nimittäin korkea. Se on oman sisäisen kutsumuksen nujertaminen. Tästä seuraa pysyvä epätyytyväisyys, jopa masennus.

(more…)

Väärät profeetat

Väärät profeetat

Muutama viikko sitten heräsin siihen tosiasiaan, että autoon piti vaihtaa kesärenkaat.

Lähdin renkaidenvaihtoon vastahakoisesti, koska olin juuri tekemässä jotain, joka piti saada tehdyksi, kuten tässä maailmassa niin usein käy. Mutta rengas-asia oli pakko hoitaa, koska viranomaisten asettama takaraja renkaanvaihdolle oli jo ohi.

Renkaanvaihtoon oli jono, tietysti. Sakon uhka saa ihmiset liikkeelle. Odotusaika arviolta 45 minuuttia. En voinut välttyä harmituksen tunteelta. Vetäisin henkeä ja menin autooni meditoimaan. Palatessani pajalle jouduin vielä odottamaan. Aloin lukea erästä naistenlehteä. Siinä kertoi tarinaansa muutama julkisuuden henkilö, kaikki kolme naista taiteellisella alalla. Kaikilla oli ollut elämässään vastoinkäymisiä. Avioeroja, kuolemaa, sairautta, hometaloa, puolison mielenterveysongelmia. Mutta sitten he olivat selvittäneet vaikeutensa ja elämä hymyili taas.

(more…)